sin moo Hapkido

Hapkido on kamppailu- ja itsepuolustusmenetelmä, joka on syntynyt 1950-luvulla Koreassa. Laji on tunnettu monipuolisuudestaan ja se on levinnyt laajalti ympäri maailman.

Seuroissamme harjoitellaan Sin Moo -tyylin hapkidoa, jonka perustaja on korealaissyntyinen, nykyisin USA:ssa vaikuttava Ji Han Jae. Hän on toiminut mittavan kamppailu-uransa aikana mm. Korean presidentin henkivartijana ja esiintynyt Bruce Leen elokuvassa Game of Death.

Suomessa Sin Moo Hapkidoa on harjoiteltu 90-luvun alusta lähtien. Meillä on hyvät suhteet lajin kansainvälisiin kattojärjestöihin, minkä ansiosta lajin ulkomaiset huippuopettajat vierailevat Suomessa ahkerasti jakamassa tietoaan, lajin perustajasta lähtien. Vyöarvomme ovat kansainvälisesti tunnustettuja.

 

 

 

 

 

 

Sin Moo-tyylin Hapkido, jota harjoittelemme, sisältää seuraavat osa-alueet:

• Lyönnit, potkut ja torjunnat

• Heitot ja kaadot

• Käsi- ja jalkalukot

• Hallinta- ja kuljetusotteet

• Kuristukset ja sidonnat

• Otteleminen maassa ja pystyssä

• Asetekniikat
  

• Hengitystekniikat, meditaatio

• Hermopistekamppailu, akupunktio ja hermoratahieronta

• Murskaukset

 

Hapkidon harjoittelu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koska laji on laaja, ei ole järkevää yrittää opetella kaikkea kerralla. Alkuvaiheessa lajin treenaaminen koostuu enimmäkseen lukko-otteiden ja kaatojen, sekä peruslyöntien ja -potkujen harjoittelusta. Vyön värin tummentuessa mukaan harjoitteluun tulevat esimerkiksi asetekniikat. Mikäli harjoittelijalla on intoa ja mielenkiintoa, on kaikkia Hapkidon osa-alueita syventämään tarjolla viikonloppuleirejä, jotka ovat avoimia kaikille.

Jo peruskurssilla aloitellaan sparraaminen mattopainilla, joka on ottelumuodoista turvallisin ja mahdollistaa silti vastustelevan parin kanssa harjoittelun. Lyöntien ja potkujen kanssa sparraamiseen siirrytään peruskurssin jälkeen harjoittelijan taitotason karttuessa, jotta se voidaan suorittaa turvallisesti ja järkevästi. On huomattava, että ”sparraus” ei tarkoita samaa kuin ”ottelu”, jossa on tarkoitus voittaa vastustaja. Harjoituksissa sparrataan, jotta kumpikin osapuoli kehittyisi paremmaksi lajissa. Lyönnein ja potkuin sparraaminen aloitetaan kevyesti, ja harjoittelijan oppiessa tuntemaan omat ja harjoitteluparinsa rajat, voidaan kontaktin tasoa nostaa. Kovemmalla kontaktilla sparratessa suojien käyttö on aina pakollista.

 

Lajissa ei harjoitella liikesarjoja, vaan suurin osa harjoittelusta tehdään pariharjoitteluna. Seuroissamme harjoittelu tapahtuu rennossa ja ystävällisessä ilmapiirissä. Vaikka tavoitteellisessa kamppailuharjoittelussa ei hieltä, eikä toisinaan mustelmiltakaan, voi välttyä, on hapkido turvallinen harrastus verrattuna moniin muihin kontaktilajeihin ja vaikkapa pallopeleihin.

 

 

 

Hapkidossa kilpaileminen

Hapkido ei ole ensisijaisesti kilpailulaji, eikä harjoittelukaan näin ollen tähtää kilpailemiseen. Joka tapauksessa jos kisakärpänen puraisee, on harjoittelijalla mahdollisuus osallistua keväisin järjestettäviin hapkidon SM-kilpailuihin tai joulun alla järjestettävään Finnish Open -turnaukseen. Näihin kisoihin osallistumisessa seuroillamme on vahvat perinteet ja lisäksi seurojemme harjoittelijoita on kilpaillut myös nyrkkeilyssä, lukkopainissa ja vapaaottelussa.

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

SM-kilpailuissa mitellään paremmuudesta kolmella osa-alueella. Pystyottelussa käytössä ovat lyönnit, potkut ja kaadot, mattopainissa pyritetään hallitsemaan vastustajaa sitomalla ja saamaan luovutusvoitto lukolla tai kuristuksella. Tekniikkaosuudessa esitellään viisi ennalta sovittua itsepuolustustekniikkaa tuomaristolle.

 

Leirit

Paras tapa tukea omaa edistymistä on osallistua leireille! Leireillä pääset treenaamaan paitsi keskitetysti ja tehokkaasti, myös tapaamaan muita harrastajia ja pitämään hauskaa! Seuramme ovat kunnostautuneet erityisesti leirien järjestämisessä ja myös muualla järjestetyille leireille osallistumme aktiivisesti. Tsekkaa runsas leiritarjonta Tulevat leirit -sivulta!

 

 

Vyöarvojärjestelmä

Kuten useissa muissakin itämaisissa kamppailulajeissa, myös hapkidossa harjoittelijan tason näkee vyön väristä. Vyöarvot suoritetaan vyökokeissa. Tullakseen hyväksytyksi vyökokeeseen on harrastajan taitojen luonnollisesti oltava sillä tasolla, kuin mitä suoritettava vyöarvo edellyttää. Lisäksi edellisestä vyökokeesta on oltava tarpeeksi aikaa ja harjoituskertoja tulee myös olla kertyneenä tietty määrä. Viime kädessä harjoittelijan opettaja ratkaisee, onko tämä valmis vyökokeeseen. Mustan vyön kokeeseen harjoittelija saa henkilökohtaisen kutsun keskusjärjestöltä.

 

 

 

 

 

.